Lastenvalvoja

Isyysasiat

Lastenvalvoja on velvollinen isyyslain 6§:n perusteella hoitamaan avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyysasian, mikäli hänen äitinsä niin haluaa.

Isyyden vahvistamisella saattaa lapsen kehityksen kannalta olla useassa tapauksessa huomattava merkitys. Lapsella on katsottava olevan periaatteessa oikeus tietää ketkä ovat hänen biologiset vanhempansa, kuka on hänen äitinsä ja isänsä. Jos näin ei tapahdu, saattaa lapsi varsinkin myöhäisemmässä kehitysvaiheessaan kokea tämän vaikeana henkilökohtaisena ongelmana. Tämän vuoksi lainsäädännön tarkoituksena on turvata lapselle oikeus saada tietää todelliset sukulaisuussuhteensa kumpaankin vanhempaansa nähden.

Isyyden selvityksen tekee lastenvalvoja, hän myös vastaanottaa isyyden tunnustamisen. Isyyden vahvistaa maistraatti.

Kun isyys on vahvistettu tunnustamisella, syntyy lapsen ja isyytensä tunnustaneen miehen sekä tämän sukulaisten välille oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Sen perusteella lapsella on oikeus saada elatusta isältään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsi saa myös perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen ja heillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana ja holhoojana on äiti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia siitä, että huolto ja holhous kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Sopimuksen vahvistaa lastenvalvoja, jolta saa lisätietoja asiasta.

Lisätietoja:
Lastenvalvoja
Jouko Nykänen
puh. 014 - 267 2660

 

Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeus

Avio-/avoerotilanteessa vanhemmat tekevät lasta koskevat päätökset. Lapseen liittyen eron yhteydessä joudutaan pohtimaan mm.

• Miten lapsen huolto järjestetään
• Missä hän asuu
• Miten hän tapaa erossa asuvaa vanhempaansa

Lapsen huolto voi olla

• Molemmilla vanhemmilla yhteisesti, nk. yhteishuoltajuus
• Vain toisella vanhemmalla

Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Yhteisesti päätetään myös lapsen asuin- ja olinpaikasta, koulunkäynnistä, nimestä ja terveydenhuollosta. Lapsen passin hankkimiseen tarvitaan yleensä molempien vanhempien suostumus. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta (päivähoito, koulu, terveydenhuolto jne.).

Jos vanhemmat ovat yksimielisiä siitä miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatusapu järjestetään, voivat he tehdä niistä sopimuksen. Sopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Mikäli vanhemmat eivät pääse em.asioista sopimukseen, voidaan niistä pyytää päätöstä käräjäoikeudelta.

 

Lapsen asuinpaikka

Lapsen asuinpaikkaa pohdittaessa vanhempien on hyvä miettiä mm. seuraavia asioita lapsen näkökulmasta:

• Kumpaan vanhempaan lapsi on oppinut turvautumaan iloissaan, peloissaan ja suruissaan
• Missä lapsi voi parhaiten säilyttää ihmissuhteensa, mm. suhteet sukulaisiin ja ystäviin
• Miten sujuisi lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto
• Kumman vanhemman työ antaa paremmat mahdollisuudet olla lapsen kanssa
• Missä lapsen päivähoito tai koulunkäynti järjestyisi parhaiten

Laki turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja näin säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Onkin tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan ja tulevat tapaamaan lasta silloin, kun ovat luvanneet. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.

Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistaa lastenvalvoja.

 

Lapsen elatusapu

Molempien vanhempien on osallistuttava kykyjensä mukaisesti lapsensa elatukseen. Erillään asuva vanhempi maksaa tavallisesti osuutensa lapsen elatuksesta (=elatusapu) rahana tilille, johon lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on käyttöoikeus. Elatusapu on tarkoitettu lapsen tarpeisiin. Huoltaja vastaa sen käytöstä lapsen alaikäisyyden vuoksi.

Sopimukset lapsen elatuksesta vahvistaa lastenvalvoja.